ragetus.

Seuraavaksi tulee mulle epätavallisen paljon tekstiä. Tästä aiheesta oli nyt vaan pakko avautua!
Mulla tulee aina välillä aihe joka kuohuttaa mun tunteita kovasti ja josta raivoan sitten itse kullekin. Millon asia on vähäpätöisempi, kuten yhtenä päivänä ragetutti se, että tässä maailmassa ei pärjää enää ilman johtoja, tai sitten suurempi kysymys, kuten ehkä nyt.
Aiheena on tällä kertaa paljon puhuttu paha Photoshop. Meillä on koneella Photoshop Lightroom, Elements ja sitte vähemmässä käytössä Photoshop CS3. Tykkään muokata kuvia, enkä tosiaankaan ole sen kannalla, ettei niitä saisi muokata ollenkaan "ettei vain annettaisi vääristynyttä kuvaa teini-ikäisille tytöille joilla on huono itsetunto". Mutta rajansa silti kaikella.
Esimerkki: otettiin kaverin kanssa kuvia ja monista kuvista siellä oli käyttökelpoisiakin muutama. Mutta voi ei, ripsari on levinnyt melkeen pandamaisiin mittoihin asti ja poskessa on joku inhottava näppylä. Naps naps ja naps, virhe korjattu, kaikki hyvin ja voin lisätä sen vaikka naamakirjaan!
Kuulostaako ihan järkyttävältä? Romahtiko maailmanne, kun photoshoppasin? Virheitä saa parannella, mutta ihmisen piirteisiin en koskisi. Kuvassa olevat ihmeelliset häiriötekijät (hiukset väärässä paikassa, näpyt naamassa yms) saa mielestäni poistaa, mutta pitäähän kuvassa olevan henkilön olla tunnistettavissa.
Photoshoppailu ja muokkailu menee muotimanagerikuvaajaguruilla hiukkasen yli, sitä en kiellä. Mutta Photoshopista alkaa tulla kirosana, joten ois kiva jos ymmärrettäisiin myös, että sillä voi tehä paljon hyväkin asioita. Voisin kirjottaa tästä aiheesta romaanin, joten rajotan vähän ja lopettelen tähän.

käykää kattomassa Doven mainoskamppanja -video, so true.

Ja loppukvennys!